[
Ariste, P., 1954 = Аристэ, П., 1954. К вопросу о развитии ливского языка. Труды института языкознания АН СССР 4, Москва, 254–307.
]Search in Google Scholar
[
Ariste, P., 1956. Läänemere keelte kujunemine ja vanem arenemisjärk. In Moora, H. (Ed.), Eesti rahva etnilisest ajaloost. Tallinn: Eesti Riiklik Kirjastus, pp. 5–23.
]Search in Google Scholar
[
Blumberga, R., 2011. Liivlased 19.-21. sajandil. In Blumberga, R., Mäkeläinen, T., Pajusalu, K. (Eds.), Liivlased. Ajalugu, keel, kultuur. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus, pp. 105–116.
]Search in Google Scholar
[
Heikkilä, M., 2012. Varhaisen kantasuomen vokaaliston ja fonotaksin uudennoksista sekä niiden ajoituksesta. Fenno-Ugrica Suecana Nova Series 14. Stockholm: Stockholm University, 1–30.
]Search in Google Scholar
[
Janhunen, J., 1982. On the structure of Proto-Uralic. Finno-Ugrische Forschungen XLIV, 1(3), 23–42.10.33339/fuf.109829
]Search in Google Scholar
[
Juhkam, E., Sepp, A., 2000. Läänemurde tekstid. Eesti murded VIII. Tallinn: Eesti Keele Instituut.
]Search in Google Scholar
[
Junttila, S., 2015. Tiedon kumuloituminen ja trendit lainasanatutkimuksessa. Kantasuomen balttilaislainojen tutkimushistoria. Helsinki: Helsingin yliopisto.
]Search in Google Scholar
[
Kallio, P., 2006. On the Earliest Slavic Loanwords in Finnic. In Nuorluoto, J. (Ed.), The Slavicization of the Russian North: Mechanisms and Chronology. Slavica Helsingiensia 27. Helsinki: Helsingin yliopisto, pp. 154–166.
]Search in Google Scholar
[
Kallio, P., 2007. Kantasuomen konsonanttihistoriaa. In Ylikoski, J., Aikio, A. (Eds.), Sámit, sánit, sátnehámit: Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 253. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, pp. 229–249.
]Search in Google Scholar
[
Kallio, P., 2012. The non-initial-syllable vowel reductions from Proto-Uralic to Proto-Finnic. In Hyytiäinen, T., Jalava, L., Saarikivi, J., Sandman, E. (Eds.), Per Urales ad orientem. Iter polyphonicum multilingue. Festskrift tillägnad Juha Janhunen på hans sextioårsdag den 12 februari 2012. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 264. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, pp. 163–175.
]Search in Google Scholar
[
Kallio, P., 2014. The Diversification of Proto-Finnic. In Ahola, J., Frog (Eds.), Fibula, Fabula, Fact: The Viking Age in Finland. Studia Fennica Historica 18. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, pp. 155–168.
]Search in Google Scholar
[
Kallio, P., 2016. Historical Phonology from Proto-Finnic to Proto-Livonian. In Ernštreits, V., Pajusalu, K. (Eds.), Studies on Livonian II. ESUKA–JEFUL, 7(1), 39–65, available at: < https://doi.org/10.12697/jeful.2016.7.1.02 >.
]Search in Google Scholar
[
Kettunen, L., 1962. Eestin kielen äännehistoria. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
]Search in Google Scholar
[
Laanest, A., 1982. Einführung in die ostseefinnischen Sprachen. Hamburg: Helmut Buske Verlag.
]Search in Google Scholar
[
Lippus, P., Pajusalu, K., 2009. Regional variation in the perception of Estonian quantity. In Vainio, M., Aulanko, R., Aaltonen, O. (Eds.), Nordic Prosody. Proceedings of the Xth Conference, Helsinki 2008. Frankfurt: Peter Lang Verlag, pp. 151–157.
]Search in Google Scholar
[
Lippus, P., Pajusalu, K., Allik, J., 2011. The role of pitch cue in the perception of the Estonian long quantity. In Frota, S., Elordieta, G., Prieto, P. (Eds.), Prosodic categories: production, perception and comprehension. Studies in Natural Language and Linguistic Theory 82. Dordrecht, Heidelberg, London, New York: Springer, pp. 231–242.10.1007/978-94-007-0137-3_10
]Search in Google Scholar
[
O’Rourke, P., Pajusalu, K., 2016. Livonian features in Estonian dialects. ESUKA–JEFUL, 7(1), 67–85, available at: < https://doi.org/10.12697/jeful.2016.7.1.03 >.
]Search in Google Scholar
[
O’Rourke, P., Pajusalu, K., 2020. Liivipärane sõnavara eesti keelealal. In Bartens, H., Larsson, L., Mattsson, K., Molnár, J., Savolainen, T. (Eds.), Kīel joug om šild. Festschrift zum 65. Geburtstag von Eberhard Winkler. Veröffentlichungen der Societas Uralo-Altaica 94. Wiesbaden: Harrassowitz Verlag in Kommission, pp. 301–314.
]Search in Google Scholar
[
Pahomov, M., 2017. Lyydiläiskysymys: Kansa vai heimo, kieli vai murre? Helsinki: Helsingin yliopisto.
]Search in Google Scholar
[
Pajusalu, K., 1996. Multiple Linguistic Contacts in South Estonian: Variation of Verb Inflection in Karksi. Publications of the Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku 54. Turku: University of Turku.
]Search in Google Scholar
[
Pajusalu, K., 2012. Phonological Innovations of the Southern Finnic Languages. In Grünthal, R., Kallio, P. (Eds.), The Linguistic Map of Prehistoric North Europe. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, pp. 201–224.
]Search in Google Scholar
[
Pajusalu, K., 2013. Edela-Eesti kohad ja keel Salomo Heinrich Vestringi sõnaraamatus.10.12697/jeful.2013.4.3.05
]Search in Google Scholar
[
ESUKA-JEFUL, 4(3), 93–120, available at: < https://doi.org/10.12697/jeful.2013.4.3.05 >.
]Search in Google Scholar
[
Pajusalu, K., 2014. The relationship between Salaca Livonian and Courland Livonian dialects. ESUKAJEFUL, 5(1), 149–171, available at: < https://doi.org/10.12697/jeful.2014.5.1.08 >.
]Search in Google Scholar
[
Pajusalu, K., Teras, P., 2012. Ühest edelaläänemeresoome fonoloogilisest uuendusest: prevokalisatsioon eesti ja liivi murretes. In Argus, R., Hussar, A., Rüütmaa, T. (Eds.), Pühendusteos emeriitprofessor Mati Hindi 75. sünnipäevaks. Tallinn: Tallinna Ülikool, pp. 156–176.
]Search in Google Scholar
[
Raun, A., Saareste, A., 1965. Introduction to Estonian linguistics. Ural-Altaische Bibliothek XII. Wiesbaden: Otto Harrassowitz.
]Search in Google Scholar
[
Salminen, T., 1998. Pohjoisten itämerensuomalaisten kielten luokittelun ongelmia. In Grünthal, R., Laakso, J. (Eds.), Oekeeta asijoo: Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Seppo Suhonen sexagenarii 16.V.1998. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, pp. 390–406.
]Search in Google Scholar
[
Sammallahti, P., 1977. Suomalaisten esihistorian kysymyksiä. Virittäjä, 81(2), 119–136.
]Search in Google Scholar
[
Tuisk, T., 2015. Livonian Word Prosody. Dissertationes Philologiae Uralicae
]Search in Google Scholar
[
Universitatis Tartuensis, 15. Tartu: University of Tartu.
]Search in Google Scholar
[
Vaba, L., 1977. Läti laensõnad eesti keeles. Tallinn: Valgus; ENSV TA, Keele ja kirjanduse instituut.
]Search in Google Scholar
[
Vaba, L., 2012. Kura kaja liivi keeles. In Argus, R., Hussar, A., Rüütmaa, T. (Eds.), Pühendusteos emeriitprofessor Mati Hindi 75. sünnipäevaks. Tallinn: Tallinna Ülikool, pp. 177–202.
]Search in Google Scholar
[
Verschik, A., 1999. The Yiddish Dialect in Estonia (a description). Fenno-Ugristica 22, 256–291.
]Search in Google Scholar
[
Viitso, T., 2008. Liivi keel ja läänemeresoome keelemaastikud. Tartu, Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
]Search in Google Scholar
[
Viitso, T., 2009. Livonian and Leivu: Shared Innovations and Problems. Linguistica10.3176/lu.2009.4.03
]Search in Google Scholar
[
Uralica 45(4), 269–282, available at: < doi:10.3176/lu.2009.4.03 >.
]Open DOISearch in Google Scholar
[
Vunk, A., 2014. Metsepole Livonians from the 14th to the 17th century. ESUKA-JEFUL 5(1), 37–60, available at: < https://doi.org/10.12697/jeful.2014.5.1.03 >.
]Search in Google Scholar
[
Winkler, E., 2000. Zum Stoßton im Ostseefinnischen. Aspekte baltistischer Forschung. Essen: Jochen D. Range, 344–363.
]Search in Google Scholar
[
Winkler, E., 2010. Katketooni märkimisest vanades läänemeresoome allikates. In Jüvä, S. (Ed.), Väikuq keeleq mitmõkeelitsen ütiskunnan. Võro Instituudi Toimõndusõq 24. Võro: Võro Instituut, pp. 68–78.
]Search in Google Scholar
[
Zemītis, G., 2011. Liivlased. Vanim ajalugu (10.-16. sajand). In Blumberga, R., Mäkeläinen, T., Pajusalu, K. (Eds.), Liivlased. Ajalugu, keel, kultuur. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus, pp. 105–116.
]Search in Google Scholar
